perjantai 23. helmikuuta 2018

Otson kyyneleet (jcc#28)




Linoprinttien tekemisessä on ihana prosessi.Prosessi on minulle se juttu tässä ja artjournaling työssä. Muutoinkin se motivoi.

Tämä Otso  oli kokeilu printti (vedostettu kopiopaperille) ja päätyi osaksi tätä arttisivua. Otso tuli, ryhtyi itkemään ja palautti mieleeni yhden lempikappaleen. Nimittäin Tuonelan koivut sekä Jippu että Kotiteollisuus ovat esittäneet mallikkaasti kappaleen. Että sikäli....

Mutta tästä löytyy roiskeet- turkoosia - stanssattua ja niin ollen mukana
JehkotarCRAFTChallenge#28 haasteessa.

Edellisten lisäksi työstä löytyy omin käsin tehtyjä leimasin jälkiä, doodlailua, kerroksia - myös gelliprintti (pitkästä aikaa), öljypastelliliitua ja tekstiä.


torstai 22. helmikuuta 2018

Hentoa ja herkkää

Ensimmäisen lapsen saaminen on erityinen ja juhlallinen tilanne. Täynnä toiveita ja pelkoja ja epävarmuutta. Toinen lapsi syntyy jo vakaampiin käsiin, äidille jolla on jo aavistus tulevasta - vaikka totuus on toinen. Toinen lapsi tuo tullessaan oman maailmansa ja tapansa elää siinä, eikä se ole välttämättä sama - ei ollenkaan sama kuin äidin kuvittelema.

Niin tämä kortti saatteelee yhden tulevan äidin lomalle.

tiistai 20. helmikuuta 2018

Otso ja kiiltomato




Otso ja kiiltomato--- no siellä oli roska ja sitten tein siitä kiiltomadon. Ja keksin siihen mielestäni tärkeän muistettavan asiankin. Uskon, että jokaisella on joskus niitä hetkiä, jolloin kokee olevansa kärpästäkin arvottomampi. Ehkä niin kokee myös kiiltomato, silloinkin kun on Otson ainut valo murheen keskellä.

Yllättävän paljon kehykset antaa työlle ryhtiä - pahoittelen heijastusta

maanantai 19. helmikuuta 2018

Otson synty

 Kun ihminen yhtäkkiä tai tasaisin väliajoin, syttyy uudelleen ja uudelleen kaivertamisen ihanuudesta - ei lino tai softman kaiverruslevykään jätä kylmäksi. Pääsin kotiin välineiden kanssa ja kaiversin (sormet välillä pistellen) useamman tunnin putkeen. Kunnes Otso oli valmis.
Simppeli ja yksinkertainen karhu. Ystävällinen ja hieman haikea ja surumielinen. Herkkä ja herkästi kyynelehtivä.  Otso tulee varmasti tutuksi.

Alakuvassa osa töistä jotka printtailin - suuri määrä johtuu siitä, että tutkin miten saan mm. kirjan sivulle parhaan mahdollisen painojäljen.

Muutama muistiasia itselle:
* putsaa pöytä kaiverrusroskasta ennen painamisen aloittamista
* älä laita liikaa maalia
* laita softis paperin alle
* pyri hiertämään tasaisesti

Ihanaa hommaa oli. Rentouttavaa ja vei mennessään.

sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Ohittamaton ystävänpäivä

 Viimeiseen iltaan se meni ja kortit lähtivät reilusti myöhässä. Posti sen sijaan toimi kuin rasvattu salama ja kortit olivat perilla reilu vuorokausi lähettämisen jälkeen...

Tein taustat kortteihin DistressOxidemusteilla, joita minulla alkaa olla melkoinen sävykavalkaadi.

Leimat ovat ...Hm. piti se nopeasti sanoa, mutta palataan siihen, nyt en tästä lämpimästä sohvan nurkkaan rakentamastani pesästä nouse. :)

Kuvat onnistuivat huonosti (kuvasin ne yövalossa - syystä että aamulla piti saada postiin... ja kiireellä). Mutt a omasta mielestä leimausjälki oli aikaisempaa kädenjälkeäni huomattavasti parempaa..







lauantai 17. helmikuuta 2018

Viimelauantaina Ikaalisissa

Viikko sitten lauantaina minulla oli ilo olla mukana Jehkottaren pitämällä leimailukurssilla Nannan puodilla Ikaalissa. Päivä oli 100% onnistunut. Itsellä oli jotenkin seesteinen ja rauhallinen mieli. (Saattoi johtua siitä, että armas ystäväni oli jo ennakkoon sanonut, että suurin puolmani mitä leimaamiseen tulee on kuvitelmani sen nopeudesta. Ja tottahan Taru törisi.) Kurssi vastasi tarpeeseeni ja tapasin ihania ystäviä ja uusiakin tuttavuuksia.

Opin kurssilla valtavasti leimoista ja leimojen eroista sekä siitä leimailusta. .... Malttia malttia ja ajatus mukaan - kokeile ensin suttupaperiin ja vasta sitten seisten leimataan.

Ylhäällä olevan tagin saattelin valmiiksi vasta kotona ja alakuvan kukka-aiheen myös. On muuten leimattu gelliprintille.
P.s. Nannan puodilta tarttui mukaan yhtä ja toista. <3 ihana liike

perjantai 16. helmikuuta 2018

Jämämaalia ja jämä aikaa....


Kis kis kis!

No joskus (aika usein näinkin) maalaillen ja maksutellen - heitellen ylijääneitä värejä villisti sekaisin, tehden kuvan tai taustaa ihan ilman ajatuksen hiventä ja sitten myöhemmin koota siitä jotain. Jonkinlainen kokonaisuus. Ehkä.